Unessa koulutiellä vaiko oppitunnilla –
niin tai näin, ei lukiolaisella helppoa ole
V. A. Koskenniemi saa koulumatkan kuulostamaan sangen romanttiselta runossaan:
Olen unessa useasti
sinun kaduillas koulutie
On harmaapäinen, teräväryhtinen ja miehekäs rehtori, kirpeän kuulakas syysaamu, tytön kohtaaminen. Kaiken kauniin taustalla koskikin soittaa tuttua lauluaan.
Todellisuudessa lukiolaisen arki ei ole välttämättä niin romanttista vaan kovaa työtä, jossa lukiolainen painii jaksamisensa kanssa.
✬✬✬✬✬
Oriveden lukio keskittyy tänä lukuvuonna hyvinvoinnin ja jaksamisen kysymykseen muun muassa jäljellä olevissa veso-koulutuksissaan. Pohdimme sekä opiskelijan että henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
Tärkeitä asioita kummatkin: jotta opiskelija jaksaa, hänellä pitää olla opettaja, joka jaksaa.
✬✬✬✬✬
Jaksaminen oli esillä myös kansallisilla lukiopäivillä elokuun lopussa. Lucas Virtala Suomen Lukiolaisten Liitosta muistutti, että uusimman lukiolaisbarometrin mukaan 85 prosenttia lukiolaisista katsoo, että opetus Suomen lukioissa on hyvää.
Ennen koronapandemiaa 40 prosenttia lukiolaisista oli huolissaan mielialastaan. Nyt lähes puolet lukiolaisista on huolissaan mielialastaan. 62 prosenttia lukiolaisista kokee opintojen olevan henkisesti raskaita, mikä on toiseksi suurin opintojen hidastumisen syy oman asenteen ja motivaation jälkeen.
✬✬✬✬✬
Opetusneuvos, professori Niina Junttila muistutti, että lähes kolmasosa lukiolaisista kokee ulkopuolisuutta koulussaan. Jos ulkopuolisuuden tunne on tahallisesti aiheutettua, se on henkistä väkivaltaa. Se on kiusaamista, minkä lukiolaki kieltää. Junttila muistutti, että myös tahaton ostrakismi satuttaa kohdettaan samalla tavalla.
Junttilan mukaan noin joka viides lukiolainen ei koe olevansa muiden hyväksymä. Noin neljännes lukiolaisista kokee, että hänellä ei ole omassa koulussaan ystäviä. Jatkuvaa yksinäisyyttä kokee 7 prosenttia ja usein toistuvaa 14 prosenttia lukiolaisista. Junttilan mukaan uusimman lukiolaisbarometrin mukaan tilanne on pahentunut sitten vuoden 2021 terveyskyselyn.
✬✬✬✬✬
Lukiolaisen jaksamiseen ja mielialaan vaikuttavat toki suuret kriisit: Pandemia mursi tuttua turvallisuuden tunnetta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan mursi sitä lisää.
Nyt moni on huolissaan, miten hänen perheensä selviää ensi talven sähkölaskusta, kasvavista ruokakuluista – yhtäkkiä turvallinen arki onkin uusien haasteiden edessä. Huoli vanhempien kiristyvästä taloudesta painaa taatusti monen nuoren mielialaa.
✬✬✬✬✬
Mitä tehdä asian parantamiseksi? Lukiopäivillä toistui monessa puheenvuorossa ja alustuksessa yksi sana: yhteisöllisyys.
Se vanha tuttu yhteisö, josta esimerkiksi yliopistolaitos on syntynyt ja kehittynyt: universitas. Vaikka aikaa on mennyt opillisen yhteisön synnystä yli tuhat vuotta, on yhteisön merkitys ihmiselle pysynyt samana.
Oriveden koulun suuruus on sen pienuudessa: olemme juuri sen kokoinen koulu, että meidän on mahdollisuus luoda itsestämme vieläkin paremmin toimiva yhteisö. Sellainen, jossa jokaisella on paikkansa. Jokaisella on merkityksensä. Jokainen opiskelija on tärkeä omana itsenään – yksilönä yhteisössämme.
Yhteisöllisyyteen kasvattamisella Oriveden lukio lisää opiskelijoiden hyvinvointia ja parantaa opiskelijoiden jaksamista. Tämä heijastuu positiivisesti myös henkilöstöömme: mitä vähemmän on kanssaihmisen aliarviointia ja väheksyntää, sitä paremmin henkilöstö voi keskittyä perustehtäväänsä. Ja se on opiskelijan etu.
✬✬✬✬✬
Palaan vielä Koskenniemeen. Rakastetun ja myös kritisoidun runoilijan Koulutie-runossa on kohta, joka pätee edelleen erinomaisesti:
Ah, enkö ma hautahan asti
myös koululainen lie.
Elinikäinen oppiminen on fakta. Kuten sekin, että Oriveden lukiossa vietetyt opiskeluvuodet ovat äärimmäisen tärkeä osa ja perusta elinikäisessä oppimisessa.
PS. Kannattaa muuten katsoa linkin takaa löytyvää faktaa:
https://lukio.fi/lukiolaisbarometri-2022-julkaistu/