Hyvä juhlaväki. Riemuylioppilaat, opettajat, koulun muu henkilökunta, opiskelijat sekä me valmistuneet ylioppilaat.
Meitä kaikkia yhdistää yksi tärkeä elämän asia. Valinnat. Teemme elämämme aikana lukuisia valintoja, ja valintojen tekeminen on jokapäiväistä. Oli sitten kyseessä uuden asunnon osto tai sukkaparin valinta. Itse valitsin kolme vuotta sitten muuttaa yksin toiselle paikkakunnalle lukioon ja tänään aamulla söin kolme leipää.
Kaikki meihin vaikuttavat valinnat eivät kuitenkaan ole meidän itsemme tekemiä. Tästä hyvä esimerkki on ylioppilastutkintolautakunta, joka valitsee vuosittain ylioppilaskokeisiin sisällöt, pisterajat sekä kokeiden pisteytykset. Jokainen kokelas menee kirjoitussaliin tietämättä mitä kokeessa on vastassa. Tilanteessa kokelaat voivat vain toivoa, että kokeen kysymykset osuisivat omalle osaamisalueelle.
Kun kyseessä on asia, johon emme voi vaikuttaa, voimme kuitenkin valita tapamme suhtautua siihen. Vaihtoehtoja on monia. Voimme heittää hanskat tiskiin ja vaipua epätoivoon, jos siltä tuntuu, mutta voimme myös tarkastella tilannetta toisesta näkökulmasta ja hyväksyä tilanteen.
On hyvä kuitenkin muistaa, että valinnat eivät välttämättä tuota haluttua lopputulosta hetkessä. Päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan usein kärsivällisyyttä, malttia ja vaihtoehtoisia valintoja. Valitsimme lukiokoulutuksen, ja kolmen tai neljän vuoden jälkeen valintamme tuotti tulosta. Tie oli kivinen ja reitillä oli paljon myöhässä palautettuja tehtäviä, mutta selvisimme niistä. Loppujen lopuksi kukaan ei voi onnistua joskus epäonnistumatta.
Mielestäni on vaikeaa luokitella mitään valintaa suoraan hyväksi tai huonoksi, sillä kun päätöksen teemme, tuntuu se oikealta juuri sillä hetkellä. Valinnoilla meidän ei tulisi tavoitella vain onnellisuutta ja menestystä. Teemme erilaisia valintoja, jotka auttavat meitä nauttimaan elämästä ja tekemään asioita, jotka ovat merkityksellisiä.
Valinnat, joita teemme, pohjautuvat arvoihin, jotka ovat henkilökohtaisesti tärkeitä. Minulle on tärkeää, että saan valita jääväni välivuodelle ja keskittyä ensi vuoden lentopalloon. Jollekin toiselle tärkeää on jatkaa opintoja valmistuakseen hammaslääkäriksi, josta on haaveillut jo monien vuosien ajan. Jokaisella meillä on oma polkumme, jonka vuoksi teemme valintoja ja jokainen polku on yhtä arvokas.
Opettajat. Olette tehneet valinnan työskennellä opiskelijoita varten. Te olette opettaneet meitä ymmärtämään mitä yleissivistys tarkoittaa, ja teidän ammattitaitoinen työnjälkenne näkyy meissä osaamisena. Suuri kiitos valinnastanne kaikkien meidän ylioppilaiden puolesta.
Lukion henkilökunta. Olette tehneet paljon näkymättömäksikin jäävää työtä hyväksemme. Helpotatte meidän opiskelijoiden ja opettajien kouluarkea suunnattomasti. Suuri kiitos myös teidän valinnastanne kaikkien meidän ylioppilaiden puolesta.
Vanhemmat. Teidän valintanne ansiosta olemme tässä juuri nyt. Olette kasvattaneet meistä fiksuja tulevaisuuden lupauksia. Te olette uhranneet teidän elämästänne asioita meidän valintojemme tähden. Olette näyttäneet meille, miksi oli hyvä valinta, ettei karkkipäivä ollutkaan joka päivä tai ettei saanut hillua kylillä keskenkasvuisena koko yötä. Tuhannet kiitokset meidän jokaisen ylioppilaan puolesta.
Ylioppilaat. Me valitsimme kulkea tämän lukion yhdessä läpi. Näiden vuosien aikana opimme uusia asioita itsestämme ja toisistamme sekä yksilöinä että ryhmätyöskentelijöinä. Jaoimme yhden tärkeän ja mielenpainuvan elämänvaiheen, jonka avulla tiedämme nyt paremmin mitä haluamme valita. Olen kiitollinen, että sain tehdä sen teidän kanssanne.
On aika siirtää katseemme tulevaisuuteen, sillä voimme vaikuttaa ainoastaan siihen. Kenenkään ei ole syytä jäädä roikkumaan vanhoihin valintoihin, joille ei voi enää tehdä mitään. Ei oteta liikaa paineita valinnoista, joista olemme epävarmoja. Se on ihan okei, jos jälkikäteen tajuaa, että olisikin pitänyt valita vihreä mekko vaaleanpunaisen sijaan. Mieli muuttuu, ajat muuttuvat, me muutumme. Ei siis kannata pelätä valintojen tekemistä. Ja jos valintaan ei ajan kanssa tyydy, voi valita uudelleen.
Isäni piti ylioppilaspuheen 31 vuotta sitten. Poimin hänen puheestaan ajatuksen, joka on ajankohtainen yhä edelleen: “Tulevaisuus näyttää epävarmalta, mutta yksi asia on varma: olemme ylioppilaita, eikä sitä oteta meiltä pois.”