Syksyn yo-kirjoitukset ovat loppusuoralla. Samalla päättöviikko – aiemmalta nimeltään koe- ja arviointiviikko – on vasta saatu alkuun. Elämme lukion alkusyksyn sesonkiaikoja.
Yli 30-vuotisen urani aikana olen saanut kokea syksyn yo-kokeissa mukavan positiivisen kokemuksen: lähes kaikki kokelaat ovat käyttäneet annetut koeajan kokonaan hyväkseen. Heti puolenpäivän jälkeen poistuneita ei ole ollut.
Kun menin valvomaan ensimmäistä reaalikoetta klo 14.05, kaikki kokelaat istuivat salissa. Kokeen päättyessä klo 15 oli ensimmäisen valvojan tiskillä ihan ruuhkaa.
Sama on toistunut tähän asti kaikissa syksyn yo-kokeissa täällä Oriveden lukiossa. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että töitä on tehty tosissaan eikä ole ollut luovuttamisen meininkiä. Tästä koko koulumme henkilökunta antaa kyllä kirjoittavien ikäsarjalle ison kiitoksen. Olemme useamman kerran keskustelleet tästä syksyn positiivisesta ilmiöstä.
✬✬✬✬✬
Nuoruudessa on voimaa ja toivoa – nuorissa on meidän tulevaisuutemme.
Tänä aamuna ennen toisen reaalikokeen alkua kokelailla oli hetki aikaa vielä oleilla salissa vapaasti ennen kuin pitkä istuminen ja puurtaminen alkoi. Oli hauska katsoa, kun esimerkiksi abipojat tekivät etunojapunnerruksia lattialla – ensin kahdella kädellä ja sitten yhdellä kädellä. Ehkä fyysinen ponnistus antoi ryhtiä pian koittavalle henkiselle ponnistukselle.
Ilmassa oli jälleen semmoista yo-koeaamun normaalia jännityksen tunnetta ilman mitään paniikkitunnelmaa.
✬✬✬✬✬
Historian yo-koe oli tänä syksynä vaativa. Ensimmäisen kerran urallani lähestyin arvovaltaista Ylioppilastutkintolautakuntaa kokelaiden oikeusturvan vuoksi. Mielestäni aineessa kuin aineessa tehtävien ei tule olla niin soveltavia, etteivätkö vastaukset löytyisi lukiokurssien sisällöistä.
Vaativia ja soveltavia tehtäviä pitää olla – samoin ainerajat ylittäviä. Mutta pitää olla myös selkeitä perustehtäviä, jotka palkitsevat niitä sinnikkäitä puurtajia, jotka ovat päntänneet koko kesän pärjätäkseen syksyn yo-kirjoituksissa.
✬✬✬✬✬
Yo-kirjoitukset ovat tärkeä osa lukion arkea, mutta niin on kaikki muukin. Nuoruuteen kuuluvat myös kaverit ja vapaa-aika harrastuksineen, yhteiset hetket perheen kanssa. Yo-kirjoituksista ei saisi tulla mitään mörköä, joka asettuu kahleeksi nuoren jalkaan.
Jos joku aine ei nyt syksyllä mennyt ihan kohdilleen, niin aina voi uusia.
Yo-tutkinto kirjoituksineen osa suomalaista lukioperinnettä. Se ei kuitenkaan ole mitkään elämän suuri mitta tai arvo. Toki hyvistä tuloksista on apua jatko-opintoihin pyrittäessä, mutta muitakin väyliä omaan opinpolun jatkamiselle ja urakehitykselle on.