Kouluruokailulla juhlavuosi
Lihapullat, lohikiusaus vai chili sin carne?
Vuonna 1943 Suomessa säädettiin lailla maksuttoman kouluruuan tarjoamisesta koululaisille. Suomi oli asiassa maailman ensimmäinen maa. Ja keskellä sotavuosia, jolloin oli puutetta kaikesta.
Käytännössä ilmainen kouluruokailu alkoi pääsääntöisesti vasta sodan jälkeen vuonna 1948, koska laki piti sisällään viiden vuoden siirtymäajan. Se oli varmasti tuossa tilanteessa perusteltua. Tänä vuonna suomalainen kouluruokailu viettää siis 75-vuotisjuhlavuottaan.
Nykyisin yli 800 000 lasta ja nuorta nauttii maamme kouluissa maksuttoman kouluruuan.
✬✬✬✬✬
Kampusalueellamme oleva tuotantokeittiö tekee joka arkipäivä noin 800 ateriaa. Yhteiskoulun ja lukion lisäksi meiltä lähtee ruuat päiväkoteihin ja Rovastinkankaan koululle – Eräjärven koulua ja päiväkotia lukuun ottamatta. Keittiöhenkilökunnan kokonaisvahvuus on neljä, joten yksi ammattilainen tekee noin 200 ateriaa päivässä.
Oriveden ateriapalveluiden esihenkilön Sanna Karppisen mukaan yhden kouluruuan raaka-ainehinta jää alle euron.
Mitkä ovat meidän aikamme lempiruuat yhteiskoulussa ja lukiossa, Sanna Karppinen?
– Uunimakkara, makaronilaatikko ja puuro.
Kasvisruokapäiviä on ruokalistalla yksi per viikko kaikille. Kasvisruokavaihtoehto on tarjolla myös yhdellä linjastolla. Kasvisruoka ei ole Karppisen mukaan iskenyt vielä oikein läpi – paitsi puuro, joka yltää listalla kolmen suosikin joukkoon. Puuron jälkeen suosituin kasvisruoka on pinaattiletut.
Entä mitä ottaisit ruokalistalle mieluiten takaisin?
– Spagetti ja jauhelihakastike on toivottu, Karppinen toteaa.
✬✬✬✬✬
Lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Aino Pollari, mikä on lempiruokasi Oriveden lukiossa?
– Paras kouluruoka on mielestäni lasagne tai pinaattilätyt. Vähiten lempparini on kasvissosekeitto.
Entä kasvisruuat, joita on kerran viikossa koulun ruokalassa?
– Itselle kasvisruokapäivä on päivä muiden joukossa. Siinä kohtaa, kun ruokalaan vihdoin pääsee, alkaa olla jo niin nälkäinen, ettei asiaa tule edes ajatelleeksi. En ihan ymmärrä, miksi se on joillekin ihmisille niin vaikea asia. En kyllä ole kuullut onneksi kenenkään koulussa valittaneen ruuasta nimenomaan sen takia, että se on kasvisruokaa, Aino Pollari sanoo.
Millaisia toiveitä opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajalla on Oriveden yhteiskoulun ja lukion ruokailun suhteen?
– Yleisarvosana kouluruuallemme on mielestäni tyydyttävä tai hyvä. Saisi olla vähän mausteisempaa ja kastiketta olisi kiva olla kun on kalapihvi- tai kalapullapäivä. Eipä oikeastaan mitään kummempaa toivetta. Välillä toivoisi, että ruokailu alkaisi aikaisemmin, varsinkin silloin kun ei ole kerennyt käydä kaupassa hakemassa evästä.
✬✬✬✬✬
Viikolla 11 yhteiskoulun puolella vietetään ruokahävikkiviikkoa. Se on osa yhteiskoulun Vihreä lippu -toimintaa. Oriveden lukio on tavoittelemassa OKKA-säätiön sertifikaattia, joten kouluruoka-asiat nousevat myös lukion opiskelijakunnan pohdintaan.
Ruokahävikkiviikolla jokaisen ruokailuvuoron jälkeen kouluravintola Linjakkaan biojäteastia punnitaan. Vähiten ruokahävikkiä tuottaneen ruokailuvuoron oppilaat palkitaan.
Lehtori Marjo Grönvall-Jokelan mukaan linjastoruuasta peräti 20 % menee hukkaan. Se on sama kuin joka viidennen päivän ruoka.
– Eniten ruokaa menee hukkaan tarjoiluhävikkinä ja lautashävikkinä. Tarjoiluhävikki on linjastoon tarjolle laitettu ruoka, joka ei tule syödyksi ja jota terveyssäädösten mukaan ei tarjoilla uudelleen. Lautashävikki tarkoittaa sitä, kun ruokaa jää lautaselle.
Oriveden yhteiskoulun ja lukion hävikki on valtakunnan keskiarvoa selkeästi vähäisempää: lautashävikki on 7 % ja linjastohävikki 6 % kaikesta yhteiskoululle ja lukiolle valmistetusta ruoasta Sanna Karppisen mukaan.
Olennaista on, että monta koululaista pystyy yhdessä vaikuttamaan kokonaisuuteen. Suomen koulukeittiöiden hävikki vastaa kymmenien tuhansien henkilöautojen päästöä ja maksaa 25 miljoonaa euroa vuodessa. Kouluruokahävikki on paitsi kallista myös turha rasite maapallolle.
✬✬✬✬✬
Kouluruokailu on iso etu, joka turhan usein koetaan itsestään selvyytenä. Yksikin päivä ilman kouluruokailua herättäisi monen huomaamaan, miten isosta edusta on kyse.
Tampereen lukioissa tehdyssä viihtyvyyskyselyssä yhteinen ruokailu sekä ruokalan viihtyvyys nousi ihan ykköstekijäksi jaksamisessa ja kouluviihtyvyydessä. Oulusta kuulin aikanaan, että osa peruskoulunsa päättävistä valitsi jatko-opintopaikakseen lukion, jossa puskaradion mukaan oli hyvä kouluruoka.
Oriveden kaupungin ateriapalvelut saivat syyskuussa 2022 Sydänliiton sydänmerkin. Sydänmerkittyä lounasta on tarjolla päiväkodeissa ja kouluilla noin kolme kertaa viikossa.
Janne Mäkinen
vt. apulaisrehtori