Vuonna 1872 perustettiin Orivedelle sekä kirjasto että kansakoulu – Kultavuoren kansakoulu kirkonkylään. 150 vuotta sitten tehtiin Oriveden historiassa sivistyshistoriaa – sekä kirjastolaitos että koululaitos ovat suomalaisen osaamisen ja sivistyksen vahva pohja ja perusta.
Vuonna 1856 Suomen senaatti pyysi lausuntoja yleisen koululaitoksen järjestämisestä. Lausunnoissa ehdotettiin maaseudulle lukkarien johtamia kansakouluja, joiden tehtävä olisi ollut lähinnä rippukouluun valmistaminen.
✬✬✬✬✬
Uuno Cygnaeus oli toista mieltä. Alun perin papiksi valmistunut Cygnaeus kiinnostui kansan opettamisesta. Hän esitti oman ohjelmansa kansakoulun järjestämisestä.
Cygnaeus kannatti yleissivistävää ja myös käytännöllisiä oppiaineita sisältävää kansakoululaitosta, joka edistäisi yksilöiden henkistä ja fyysistä kehitystä. Koulujen opetusohjelmaan oli äidinkielen, uskonnon, historian, laskennon ja maantiedon ohella otettava myös käsityötä, kasvitarhanhoitoa ja voimistelua. Kouluopetusta oli annettava sekä tytöille että pojille, säätyyn katsomatta.
Tämän päämäärän toteuttamiseksi kansakoulu oli Cygnaeuksen mielestä irrotettava kirkon johdosta, ja sen valvonta oli uskottava kouluylihallitukselle.
✬✬✬✬✬
Cygnaeuksen ajattelua siivitti sveitsiläisen pedagogi Johan Heinrich Pestalozzin pedagogiikka.
Pestalozzin kasvatusopin mukaan kansa kokonaisuudessaan on kasvatuksen avulla kohotettava parempaan taloudelliseen toimeentuloon ja korkeampaan henkiseen tilaan. Ihmistä ei ollut kehitettävä vain tietopuolisesti, vaan myös tunne-elämä oli jalostettava ja käytännöllisistä taidoista pidettävä huolta. Täten kasvatettaisiin sopusointuinen siveellinen persoonallisuus.
Oppimisessa Pestalozzi korosti havaintoa sekä ympäristötekijöiden vaikutusta oppimiseen.
✬✬✬✬✬
Itsenäisyytemme alussa 101 vuotta sitten Suomeen tuli oppivelvollisuus. Se on varmistanut pienen kansakuntamme osamiskapasiteetin saamisen yhteiskuntamme hyväksi ja hyödyksi. Vasta pari vuotta sitten oppivelvollisuusikää nostettiin kattamaan myös peruskoulun jälkeinen toinen aste.
Kansakoulun tilalle tuli peruskoulu, joka pohjautuu ihan samaan Cygnaeuksen ideaan: tietojen lisäksi pitää opettaa myös taitoja, minkä vuoksi meillä on lukkarissa myös esimerkiksi käsitöitä ja kotitaloutta. Samoin peruskoulu lähtee ajatuksesta, että opetus kuuluu kaikille.
Myös peruskoulu-uudistus oli voimakkaasti Pestalozzin kasvatusfilofisten aatteiden sävyttämä.
✬✬✬✬✬
Tämä vuosi on paitsi orivesiläisen koulusivistyksen juhlavuosi myös suomalaisen yo-tutkinnon juhlavuosi.
Nykyisen ylioppilastutkinnon katsotaan alkaneen 26.8.1852, kun keisari Nikolai I vahvisti yliopiston statuutit kirjallisten kokeiden ottamisesta yliopistojen suullisten pääsykuulusteluiden rinnalle ja kokeet sidottiin lukion oppimäärään. 170 vuodessa ylioppilastutkinnosta on tullut kansallinen instituutio, joka on keskeinen osa suomalaista koulutusjärjestelmää.
Alkuvuosina mahdollisuus päästä ylioppilaaksi oli vain harvalla. Vielä vuonna 1874 Suomessa oli vain yhdeksän yo-koetta järjestävää lukiota. Suomen itsenäistyttyä ylioppilastutkinto sai nykyisen muotonsa lukioiden päättökokeena, jota hyödynnetään korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tällöin ylioppilaiden määrä oli kymmenkertaistunut reiluun tuhanteen vuosittain.
Todellinen kasvupyrähdys koettiin 1950-luvulta alkaen, ja 2000-luvulla valkolakkia juhlii noin 30 000 ylioppilasta joka vuosi. Suurimmillaan ylioppilaiden määrä oli vuosituhannen vaihteessa, jolloin ylioppilaita valmistui yli 35 000 vuodessa.
Tämä meidän oma koulumme täyttää parin vuoden päästä sata vuotta. Oriveden yhteiskoulu sai perustamisluvan vuonna 1925 (vappuaattona muuten). Ylioppilastutkinto-oikeuden Oriveden yhteiskoulu sai sodan jälkeen vuonna 1949.
✬✬✬✬✬
Ensimmäisenä lukuvuotenaan Oriveden yhteiskoulussa oli kuusi opettajaa ja 68 oppilasta. Lukuvuonna 1970-71 Oriveden yhteiskoulussa olikin jo 38 opettajaa ja 966 oppilasta.
Oriveden koulusivistyksen 150-vuotisjuhla on lähtölaukaus Oriveden yhteiskoulun 100-vuotisjuhlien suunnittelulle.
Orivedellä koulu on ollut pitempään kuin mitä tämä maa on ollut itsenäinen.
Suomi täyttää 105 vuotta. Kuten tiedämme oman maanosamme tämänhetkisistä tapahtumista, niin itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Olkaamme ylpeitä siitä, että Suomi on jo yli sadan vuoden ajan ollut itsenäinen valtio, joka on saanut elää jo kohta 80 vuotta rauhanaikaa.