Arvoisat ylioppilaat, huoltajat ja läheiset ja opettajat ja muut paikalla olijat

Tänään juhlassa ei ole Oriveden lukion riemuylioppilaita. Riemuylioppilaat ovat ylioppilaita, jotka valmistuivat 50 vuotta sitten. Haluan kuitenkin huomioida heidät tässä vaiheessa ja välittää Oriveden lukion kiitokset Riemuylioppilaiden stipendistä. Samassa yhteydessä haluan vielä kiittää lämpimästi kaikkia stipendien lahjoittajia, jotka muistavat ansioituneita ylioppilaitamme.

Rehtoreiden puheissa on toistuva teema, että muutoksia on ollut paljon koulumaailmassa. Näin on tietysti meilläkin. Yhteiskuntakin muuttuu jatkuvasti ja nopealla vauhdilla ja lukio valmistaa nuoria yhteiskunnan rakentajiksi. Lukiokoulutuksen muutoksia on helppo luetella: luokattoman lukioon siirtyminen, ylioppilaskokeiden sähköistyminen, lukioiden keskimääräisen koon suureneminen, uudet opetussuunnitelmat jne. Mielestäni suurin muutos kokonaisuudessa oli se, mitä silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lukiopäivillä 2018 sanoi. Hän korosti, että korkeakouluihin haku tulee muuttumaan siten, että ylioppilastutkinnon arvosanojen merkitys tulee kasvamaan. Näin on käynytkin. Todistuksen perusteella hyväksyttiin yliopistoihin 10 500 ja ammattikorkeakouluihin 10 900 uutta opiskelijaa. Reilut 40 prosenttia valituista sai kevään toisessa yhteishaussa ykkösvaihtoehdoksi ilmoittamansa opiskelupaikan. Valtaosa hyväksyttiin ylioppilastutkinnon perusteella.

Tämä tarkoittaa sitä, että lukion merkitys suomalaisessa koulutuksessa on muuttunut entistä tärkeämmäksi. On järkevää, että juuri kovan rutistuksen kevään kirjoituksissa tehnyt ylioppilas ei joudu välttämättä enää keskittymään pääsykokeisiin ja yo-tutkinto saa konkreettisesti ansaitsemansa arvostuksen. Toisaalta tämä voi johtaa siihen, että yhä aikaisemmassa vaiheessa huoltajat ja nuoret ryhtyvät tekemään valintoja, joiden uskotaan vaikuttavan myönteisesti korkeakouluun pääsemiseen. Olen kuullut, että varsinkin isoissa kaupungeissa jo alakoululaisen valintoja tehtäessä huoltajat ovat sanoneet tästä valinnasta olevan hyötyä haettaessa aikanaan korkeakouluun. Vaikka huoltajat ajattelevat sinänsä hyvää lapselleen, minusta lapsen ja nuoren kehitykseen pitää kuulua tietty huolettomuus, etsimisvaihe ja jopa ajoittainen päämäärättömyys. Onko vaarana, että Suomeen tulee myös ajattelumallia, jossa lasten jatko-opintoja valmistellaan jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa. On eri asia, että lapsi ja nuori tarvitsee tukea ja aikuisen kanssa käytyä pohdintaa omasta tulevaisuudestaan. Perheen asennoituminen vaikuttaa paljon siihen, miten nuori itseään kouluttaa.

Ensi lukuvuoden alussa tulee voimaan uusi lukion opetussuunnitelma. Sinänsä lukio ei muutu radikaalisti, koska edelleen on vanhat oppiaineet ja oppiaineista saadaan omat arvosanat. Toukokuun alussa väistynyt Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoi, että koulussa törmätään siihen, että rajalliset tunnit eivät riitä kaikkeen. Suomessa on kansainvälisesti katsoen paljon oppiaineita. Ratkaisuja on haettu eri aineiden sisältöjä yhdistelevistä opintokokonaisuuksista. Yksityiskohdista on siirrytty suurempien kokonaisuuksien hahmottamiseen ja ajattelutaitojen kehittämiseen. Esimerkiksi biologiassa ei opeteta kaikkia yksityiskohtia, vaan enemmän sitä, miten biologi ajattelee. Maailma ei jakaudu oppiainerajojen mukaan, vaan yhdenkin ilmiön tarkastelussa ja ratkaisussa tarvitaan monen asiantuntijan ja ammattitaidon yhdistymistä. Maailmamme ja yhteiskuntamme on yhä monimutkaisempi ja siksi koulutus on avainasemassa.

Uudessa lukion opetussuunnitelmassa eniten toistuva sana on hyvinvointi. Lukiolaisten stressistä ja uupumisesta on paljon kirjoitettu ja siksi uusi opetussuunnitelma pyrkii ohjaamaan lukioita löytämään käytäntöjä ja toimintakulttuuria, joissa opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan. Lukio on vaativa kokonaisuus, mutta kenenkään jaksaminen ei saisi vaarantua sitä käydessä. Toisaalta jokainen nuori pystyy jaksamiseen vaikuttamaan jokapäiväisillä arjen valinnoilla: hyvällä ravinnolla, riittävällä liikunnalla ja levolla sekä tekemällä hyvät ja realistiset suunnitelmat, joita pyrkii noudattamaan.

Toinen suuri uudistus, joka tulee elokuussa voimaan, on oppivelvollisuuden laajentuminen. Tulevat 1. vuosikurssin opiskelijat saavat maksuttomat opetusmateriaalit ja tietokoneet käyttöönsä. Kenenkään ylioppilaaksi pääseminen ei tämän uudistuksen myötä kaadu taloudellisiin asioihin. Kuten perusopetus, lukiossa nyt aloittavilla lukio on myös maksutonta.

Kevään ylioppilasjuhla on suomalaisen koulutuksen suuri juhlapäivä. Se on jokaisen ylioppilaaksi valmistuneen ja hänen kotiväkensä juhlapäivä. Koulun lukuvuodessa on myös meille työntekijöille yksi kohokohta. Lehdistö nostaa esille yleensä jutuissaan parhaat lukiot kirjoituksissa sekä esim. 11 laudaturia kirjoittaneet ylioppilaat. Hyvä näin, kenenkään ei pidä vähätellä omaa menestystään ja sitä saa ja pitää juhlia. Jutuissa voisi myös olla heitä, joilla on ollut hieno kasvutarina, koska niitäkin on. On voinut olla suuria haasteita opinnoissa, mutta kovalla työllä on päässyt silti ylioppilaaksi. Hänelle esimerkiksi Cum lauden arvosana voi olla todella hieno arvosana, jossa on voitettu monta asiaa ja on onnistuttu hienosti. Myös jossakin aineessa pelkkä läpipääseminen voi olla hieno työvoitto. Siitä saa ja pitää olla myös ylpeä. Tässä kohtaa haluan kiittää meidän lukion opettajia, jotka osaltaan ovat mahdollistaneet näitä hienoja kasvutarinoita.

Hyvät ylioppilaat, mitähän ajattelette juuri tällä hetkellä. Mielessä on varmasti sekoitus helpotusta, iloa, liikutusta, ehkä vähän jännitystäkin. Uskon, että jokainen teistä odottaa jotakin. Minä muistan omasta juhlastani sen, että minä odotin kuumeisesti uuden elämänvaiheen alkamista. Lähdin nimittäin 5 päivää ylioppilasjuhlien jälkeen suorittamaan asevelvollisuuttani. Nuorella ihmisellä on vahvasti katse tulevaisuudessa, niin moni asia on vasta edessä. Nuoruus on ohi, kun alat muistella sitä. Mutta pysähdy hetkeksi ja tutki ajatuksiasi. Kiitä itseäsi saavutuksestasi ja mieti jokin mukava asia lukioajaltasi. Kotiväki varmasti miettii tällä hetkellä, miten nämä vuodet kuluivat näin nopeasti. Samalla kun aikuiset ovat teistä ylpeitä ja iloisia puolestanne, ajan kuluminen tuo haikeuden tunnetta. Mutta nyt on ilon juhla, ylioppilaiden juhla. Nauttikaa tästä hetkestä!

Toivotan kaikille uusille ylioppilaille onnea ja menestystä elämänne tulevissa vaiheissa.